Atividade

Kódigu Étika Jornalístika Hanesan Polísia ba Jornalista

Díli – Diretór diresaun analiza no desenvolvimentu mídia (DDAM), hosi Conselho de Imprensa de Timor-Leste (CI), Alberico da Costa Junior, hatete kódigu étika hanesan polísia militar ba jornalista sira nia-án rasik hodi regula sira nia serbisu loron-loron.

“Kódigu étika ne’e sai hanesan polísia ida ba jornalista rasik, molok polísia ida loloos ne’e mai nia (jornalista) tenke manan nia-ár rasik,” Diretór DDAM, Alberico Junior, hato’o kestaun ne’e ba partisipantes treinamentu Jornalista Timor-Leste, iha salaun Maria Goreti, Sekretária Estadu Igualdade no Inkluzaun (SEII), Cai-coli, Díli, Sesta( 12/10).

Nia hatutan maske Kódigu Étika ne’e laiha sansaun maibé bainhira kontra maka sei lori jornalista (mídia) ba tribunál tanba iha lei balun ne’ebé sei sai hanesan ameasa ba jornalista sira.

Alberico fó ezemplu ba lei kódigu prosesu penál artigu 283 kona-ba denunsiu kalonioza, “Ida ne’e hanesan lasu ida ba jornalista sira bainhira halo reportajen ruma kontra kódigu étika maka (parte ne’ebé sai vitima) sei uja artigu ne’e hodi hato’o keisa ba tribunál.

Diretór DDAM ne’e hato’o mós exemplu hosi notísia hirak ne’ebé jornalista ou mídia sira komete hodi kontra kódigu étika jornalístika relasiona ho kasu violénsia baseia ba jéneru.

Iha sesaun diskusaun, partisipantes sira kestiona kona-ba serbisu jornalista balun ne’ebé inklina ba partidu polítika, publikasaun ne’ebé la sensível ba jéneru no seluk tan.

Jornalista hosi Jornál Independente, Eugenio Perreira, rekoñese durante ne’e publikasaun mídia sira nian la sensível ba jéneru.

“Notísia barak maka ita publika la sensível ba jéneru, ita presiza atu hadi’a, ho prezensa Conselho de Imprensa ami hahú halo mudansa boot atu kuidadu ho notísia sira ne’ebé bombastis no la balansu,” dehan Eugenio.

Hatan ba ne’e, DDAM esplika jornalista ida profisionál mak tenke independente, labele inklina ba parte ida, kria konfiansa públiku no produs notísia sira ho akurasia, balansu no klareza.

Treinamentu durante semana ida ne’ebé remata iha sexta (12/10) ne’e, hala’o tamba servisu hamutuk entre SEII, CI, JSMP no equipa programa nabilan-The Asia Foundation ne’ebé hetan apoiu finanseiru husi Governu Australia.

Máteria treinamentu ne’e mak hanesan jéneru no violénsia baseia ba jéneru, konsensia igualdade jéneru, sistema legál iha Timor-Leste, kontribuisaun mídia ba igualdade jéneru no seluk tan.

Atividade ne’e fahe ba parte rua ne’ebé aula primeiru iha dadersan partisipa husi editor no xefe editor. Iha parte lorokraik partisipa hosi jornalista sira. Partisipantes hirak ne’e mai hosi mídia nasionál sira, radio komunidade no equipa mídia hosi instituisaun estadu, hamutuk ema 70. Partisipantes ne’ebe ativa partisipa iha treinamentu no simu sertifikadu ho total ema 55 .